keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

Rudolf Koivun kuvituksia Topeliuksen satuihin

Topeliuksen Lukemisia lapsille on suomalaisen lastenkirjallisuuden superklassikko. Kahdeksanosainen kirjasarja on suomennettu ja kuvitettu useaan otteeseen. Vuosina 1919-1924 tehtiin painos sarjan osista 1-4. Kuvittajina oli aikamoinen kaksikko: Rudolf Koivu ja Martta Wendelin. Koivu ja Wendelin kuvittivat yhdessä osan 2 (1921), Wendelin kuvitti yksin osan 3 (1922), ja Koivu kuvitti yksin osat 1 (1919) ja 4 (1924).
 
Lukemisia lapsille on monipuolinen lasten lukemisto, joka sisältää satuja, runoja ja satunäytelmiä. Teos on siis myös kuvittajalle aarreaitta: on fantasian liitoa, luonnon ylistystä, isänmaallisia ja hengellisiä teemoja, arabimaiden tuulahduksia, lämmintä huumoria, kovia kohtaloita, kuninkaanlinnoja ja köyhiä tupia - ja etenkin monenlaisia lapsihahmoja, rasavillejä ja kullannuppuja, kaikki yhtä arvokkaita.
 
Rudolf Koivu on selvinnyt mittavasta kuvitustehtävästä upeasti. Koivun persoonallinen ote näkyy, mutta hän on tarpeeksi moniulotteinen kuvittaja, että Topeliuksen satujen koko skaala herää henkiin lukijan silmien edessä. On viehkoja keijukaisia, runsaspukuisia kuninkaallisia, groteskeja peikkoja, pelottavia ja rakastavia aikuisia, fantasiaa ja arkea. Entäs sitten ne lapset: on viattomuutta hehkuvia lapsenkasvoja sekä reippaita urhoja mutta myös kujeilijoita, pölkkypäitä ja tuhmeliineja. Mukana on valitettavasti myös rasistisia kuvia juutalaisista ja saamelaisista. Satujen teemat selviävät usein vain Koivun kuvia vilkaisemalla: onko pääpaino seikkailussa vai opetuksessa esimerkiksi turhamaisuuden ja laiskuuden vaaroista. Suurin osa Koivun kuvista kuvaa ihmishahmoja, kun taas eläimiä ja luontokuvausta on vähän.
 








 


























 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti