tiistai 3. lokakuuta 2017

Jänis Vemmelsäären seikkailuja


Suomalaiset lapset ovat saaneet lukea veikeän Jänis Vemmelsäären seikkailuja jo yli sadan vuoden ajan. Anni Swan suomeksi kertomat versiot amerikkalaisen J. C. Harrisin kokoamista tarinoista julkaistiin Suomen lapsille ensi kerran vuonna 1911, ja vielä sata vuotta myöhemmin Swanin suomennoksesta otetaan uusia painoksia, viimeksi vuonna 2015.

Jänis Vemmelsääri on alun perin amerikkalainen veijari nimeltä Brer Rabbit. Afroamerikkalaiset orjat kertoivat tarinoita ovelasta ja kekseliäästä jäniksestä, joka laittaa kapuloita rattaisiin vihollisellensa Kettu Repolaiselle. Afroamerikkalaisen kansanperinteen saduissa voi nähdä selvästi, että jänis on urhea musta ja kettu ilkeä valkoinen. Tarinoissa metsän pienet olennot taistelevat isoja vastaan ja voittavat älyllä. Euroopanamerikkalainen J. C. Harris keräsi tarinat ja julkaisi ne muokattuina omalla nimellään Uncle Remus -kokoelmissa vuodesta 1881 alkaen. Jänis Vemmelsäärellä on siis melkoista kolonialistista taakkaa.


Alkuperäisissä tarinoita Remus-setä kertoo tarinoita, mutta Swan on muokannut kehyskertomuksen pois, ja jäljellä on viihdyttävä tarinakokoelma metsän eläinten metkuista. Jänis Vemmelsäären seikkailuissa on mukana monia muitakin muistettavia hahmoja kuin vain pääpari Jänis Vemmelsääri ja Kettu Repolainen, kuten Setä Kilpikonna, Veli Pussirotta, Susi Hukkanen ja Karhu Mesikämmen. Täydellisen hahmolistan voi lukea englanniksi Wikipediassa.


Yksi syy Jänis Vemmelsäären seikkailujen suosioon Suomessa lienee taatusti se, että sadut tuntuvat tutuilta; onhan omassa kansanperinteessämme hyvin samanlaisia eläinsatuja, joissa tietyt samat eläinhahmot kisailevat keskenään.

Jänis Vemmelsäären seikkailuja on ilmestynyt Suomessa ainakin kahden eri kuvittajan kuvittamana. 1900-luvun alun ensimmäisten painosten kuvittajaa en tiedä, mutta 1900-luvun loppupuolen tarinat julkaistiin Helga Sjöstedtin kuvituksen kera. Sjöstedtin yksityiskohtaiset, mustavalkoiset piirrokset tuskin vetoavat nykylapseen, ja siksi vuonna 2015 ilmestynyttä tuoreinta painosta elävöittääkin Riikka Jäntin yksinkertainen mutta iloinen värikuvitus.

Riikka Jäntin kuvitusta kujeilevasta jäniksestä kertovaan satuun.

Helga Sjöstedtin kuvitusta samaiseen satuun.

Alkuperäisiä Uncle Remus -tarinoita on pitkä liuta, mutta Anni Swan on suomentanut 15 satua: Tervapöpö, Kettu Repolainen on kuollut, Susi Hukkanen rukoilee, Susi Hukkanen saa lämpimän kylvyn, Setä Kilpikonna tuomarina, Jänis Vemmelsääri kalamiehenä, Setä Kilpikonna säkissä, Miksi Veli Pussirotan häntä on karvaton, Juoruava varpunen, Jänis Vemmelsääri kujeilee, Jänis Vemmelsääri saa lihaa, Kettu Repolainen varastaa pesuvaatteita, Setä Villikissa löylyttää Kettu Repolaista, Jänis Vemmelsääri lähtee kävelylle, Veli Pussirotta nauraa.


Anni Swanin lukuisia uusintapainoksia saanut Jänis Vemmelsäären seikkailuja ei ole kuitenkaan ainoa suomennos Brer Rabbit -tarinoista. Vuonna 1991 ilmestyi Tuulikki Ojasen suomennos Vihermetsässä tapahtuu (My Big Book of Brer Rabbit Stories). Kokoelmassa on eri valikoima satuja kuin Swanilla, tosin muutama samakin on mukana. Sadut on kerrottu ytimekkäinä lyhennöksinä. Vihermetsässä tapahtuu -kirjan on kuvittanut arvostettu brittikuvittaja Rene Cloke viehättävin ja ilmeikkäin kuvin. Teksti ja kuva kulkevat samaa tahtia ja tekevät yhdessä kirjasta erittäin viihdyttävän ja ihanan.

Rene Cloken kujeileva jänis.


Tuulikki Ojasen suomennoksessa päähenkilö onkin Jekku Jänis. Muiden hahmojen nimiä ovat mm. Kettu Kekseliäs, Susi Hepsuhuuli, Karhu Pörhöturkki ja Kilpikonna Kille.

Kokoelman lempisatuni ovela lopetus.

Vihermetsässä tapahtuu sisältää seuraavat sadut: Kilpikonna Killen voimanmittelö, Jekku Jäniksen ostosreissu, Jekku Jänis kohtaa vertaisensa, Jekku Jänis ja leijona, Jekku Jäniksen ratsuhevonen, Miten Jekku taas kerran veti Kettua nenästä, Jekku Jänistä ei niin vain napata, Tervanukke, Jekku Jänis pelastaa ystävänsä, Jekku ja Kettu kalastavat, Suuri kilpajuoksu, Kettu Kekseliään metsästyssaalis, Miten Jekku Jänis menetti häntänsä, Jekku Jänis ja Karhu Pörhöturkki, Kettu Kekseliäs ja rouva Hanhi, Kun kuu oli lammessa, Jekki Jänis käy hunajavarkaissa, Susi Hepsuhuuli rikkoo lakia.

Klassinen selitys sille,
miksi jäniksellä ei ole häntää.

Disney on tehnyt Jänis Vemmelsäärestä elokuvaversion (rasistiseksi haukuttu ja muutenkin parjattu Song of the South vuodelta 1946) sekä sarjakuvia. Aku Ankkansa lukenut suomalainen muistaa taatusti Veli Kanin, joka kujeilee sarjakuvissa Mikko Repolaista ja Veli Nallea vastaan. Suomessakin on tehty adaptaatio Jänis Vemmelsäärestä: Mikko Kunnaksen animaatiosarja Jänis Vemmelsäären seikkailuja vuodelta 1984. Jänis Vemmelsäärtä ei pidä sekoittaa Warner Brosin animaatiohahmoihin Väiski Vemmelsääreen (Bugs Bunny), Veli Vemmelsääreen (Buster Bunny) ja Viivi Vemmelsääreen (Babs Bunny).


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti