maanantai 16. lokakuuta 2017

Rudolf Koivun kuvituksia Nelma Sibeliuksen satuihin

Lastenkirjailija Nelma Sibelius julkaisi elämänsä aikana kahdeksan satukirjaa. Suurimpaan osaan  näistä satukokoelmista teki kuvituksen Rudolf Koivu:
  • Taikakuvastin (1937): Taikakuvastin, Tilkku-Kaisa eli iloinen tyttö, Kuu-ukko, Käpytonttu ja Honkavaari.
  • Ihmeelliset sakset (1938): Ihmeelliset sakset, Tunturieukon höyhenpielus, Katumuksen kukkanen.
  • Ohdakeprinsessa (1939): Ohdakeprinsessa, Tippatonttu ja orava puuhkahäntä, Pieni villikissa, Kettumuorin marjaköynnös.
  • Satusaaren haltija (1941): Satusaaren haltija, Noitalipas, Miten Kirkassilmä löysi satupojan.
  • Tähtihelmi (1944): Tähtihelmi, Hulivilitonttu, Pieni maitokannun kansi.
  • Satu harppumestarin viulusta (1945): Satu harppumestarin viulusta, Merkilliset kipinät, Kristallilähde

Koivun kuvitukset Sibeliuksen satuihin ovat perinteisiä korkealaatuisia koivumaisia satukuvia mutta eivät erityisen hehkeitä tai hauskoja. Satu harppumestarin viulusta -satukokoelman kuvituksen Koivu on tehnyt juuri ennen kuolemaansa tekemässä kuvituksessa eikä selvästi ole enää parhaimmillaan.

Koivun kuvitukset lienevät olleet alun perin mustavalkoisia, mutta ainakin uusintapainoksiin on lyöty väriä mukaan. Lopputulos on törkyisen näköinen.

Satu harppumestarin viulusta

Ihmeelliset sakset

Katumuksen kukkanen

Kettumuorin marjaköynnös

Kuu-ukko, Käpytonttu ja Honkavaari

Miten Kirkassilmä löysi satupojan

Pieni villikissa

Satusaaren haltija

Satusaaren haltija

Taikakuvastin

Tippatonttu ja Orava Puuhkahäntä

Värikuvissa päästään klassisiin Koivu-tunnelmiin. Kirkassävyiset, yltäkylläiset värikuvat ovat kansikuvia.

Ihmeelliset sakset

Satusaaren haltija

Taikakuvastin

Tähtihelmi

Sinisävyiset värikuvat ovat peräisin kirjojen värikuvaliitteistä.

Katumuksen kukkanen

Kuu-ukko, Käpytonttu ja Honkavaari

Tunturieukon höyhenpielus

Rudolf Koivu kuoli 1945, joten Nelma Sibeliuksen kahdessa viimeisessä satukokoelmassa on muut kuvittajat:
  • Tarina ritarista ja kirkonkellosta (1947): Tarina ritarista ja kirkonkellosta, Riikinkukon pyrstö, Auringon lapsi. (Maija Karman kuvittama.)
  • Merenkuninkaan kruunuhelmet (1955): Merenkuninkaan kruunuhelmet, Pieni mierolainen, Vanhan petäjän tarina. (Leena Purasen kuvittama.)

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Rudolf Koivun sadut

Rudolf Koivu tunnetaan monien suurten satukirjailijoiden kuten Sakari Topeliuksen, Raul Roineen ja Anni Swanin töiden kuvittajana, mutta Koivu kirjoitti myös itse satuja ja luonnollisesti kuvitti omat satunsa. Tässä blogitekstissä on muutamia maistiaisia Koivun omasta satutuotannosta kuvien kera.

Karitsaveli lienee Koivun saduista hienostunein, traaginen tarina kahdesta sisaruksesta. Veli muuttuu karitsaksi, ja ruhtinaan kanssa avioitunut sisko lukitaan lammikon pohjalle. Kun sisko on poissa pelistä, uhkaa noita-akka syödä karitsaveljen. Lupaan kuitenkin onnellisen lopun.

Karitsaveli

Kansansatumaisempi on Kun kana katosi, joka kertoo kahdesta pariskunnasta: ukosta ja akasta, jotka elelevät metsässä onnellisina seuranaan kukko ja kana.

Kun kana katosi

Melkoista huuli poskessa -meininkiä on rutkasti fantasiaa sisältävässä Pilvenukossa: poika löytää metsästä kuusenkävyn, josta kasvaa hetkessä valtava kuusi, joka nostaa pojan pilviin asti. "Kuka täällä pilveäni tärisyttelee?" kyselee pilvenukko. Orava nakertaa kuusen poikki, ja niin humpsahtavat poika ja pilvenukko maahan ja jatkavat seikkailujaan siellä.

Pilvenukko

Poika ja kukkanen -sadun juoni on heppoinen mutta kuvat upeita, eikä ole vaikea arvata, kummat tulivat ensin: kiehtovat kuvat vaiko yhdentekevä tarina.

Poika ja kukkanen

Koivu ei ole paras juoneniskijä, mutta Laiskan pojan seikkailut -satuun hän on saanut monenlaista käännettä kehiteltyä.

Laiskan pojan seikkailut

Monet Koivun sadut ovat muunnelmia vanhoista saduista, kuten myös Sammakoksi noiduttu prinsessa.

Sammakoksi noiduttu prinsessa

Muita Koivun satuja:

Kultavuori

Marketan avain

Pitkänenäinen kuninkaantytär

Satu ritarista ja tytöstä

Talonpoika ja peikot

Rudolf Koivun kuvituksia Jorma Mäenpään satuihin

Kirjailija Jorma Mäenpää kirjoitteli Joulupukki- ja Joululahja-lastenlehtiin muutamia satuja, jotka kuvittajamestari Rudolf Koivu kuvitti. Löysin neljä tällaista satua: Prinsessan puvut, Satu Nauru-saaren surullisesta prinssistä, Satu Simpukkasaaren prinsessasta, Satu neekerimaan joulusta. Nämä sadut on julkaistu seuraavissa 1970-luvun Koivu-kokoelmissa: Ihmeitten ime (1977), Oli kaksi prinsessaa (1977), Rudolf Koivun satukirja (1979).

Prinsessan puvut on klassinen prinsessasatu, jossa turhamainen prinsessa oppii, "- - ettei onni ole riippuvainen uusista puvuista, vaan kauniista muistoista." Koivu saa siis näyttää häikäisevät taitonsa ihastuttaviaen prinsessamekkojen ikuistamisessa!

Prinsessan puvut.

Prinsessan puvut.

Prinsessan puvut.

Kolme muuta satua tarjoavat kuvittajalle taasen eksoottista kuvastoa. 

Satu Nauru-saaren surullisesta prinssistä.

Satu Nauru-saaren surullisesta prinssistä.

Satu Nauru-saaren surullisesta prinssistä.

Satu Simpukkasaaren prinsessasta.

Satu Simpukkasaaren prinsessasta.

Satu Simpukkasaaren prinsessasta.

Satu Simpukkasaaren prinsessasta.

Satu neekerimaan joulusta on nykyään nimeään myöten rasistinen, ja lisää voit aiheesta lukea Lastenkirjahylly-blogissa.

Satu neekerimaan joulusta.

Camilla Mickwitzin Mimosa-lyhytelokuvat ja -kuvakirjat

Jo ensimmäiset 30 sekuntia kertovat meille, mitä on tulossa:
ensin kiltit lapset tavaavat M-I-M-O-S-A,
sitten tulee villi Mimosa,
joka kaappaa kirjaimet mukaansa
eli ottaa vapauden määrittää itse itsensä
ja antaa muille lapsille toisenlaisen käyttäytymismallin.

Arvostettu ja rakastettu suomalaisanimaattori Camilla Mickwitz teki usein samasta tarinasta sekä lyhytanimaatioelokuvan että kuvakirjan - niin myös ihanasta Mimosa-noidasta.

Mickwitz teki Mimosasta kaksi lyhytelokuvaa:
Mimosa (1983)
Mimosan syntymäyö (1987).

Ja kolme kuvakirjaa:
Mimosa (1983)
Mimosan syntymäyö (1985)
Mimosa ja täysikuufestivaali (1987).

Mickwitz toimi kummassakin lyhytelokuvassa sekä ohjaajana, käsikirjoittajana että animaattorina.

Mimosa-kirjoissa tarkastellaan aikuisten käyttäytymistä lapsen näkökulmasta. Mimosassa aikuiset eivät uskalla olla omat itsensä. Mimosan syntymäyössä paheksutaan lapsen seurassa kännääviä tätejä. Mimosa ja täysikuufestivaalissa naiset "pienentävät" itsensä miesten edessä. Kaikissa tarinoissa Mimosa on järkevä lapsi, joka ei toimi typerien stereotypioiden ja normien mukaan vaan elää rohkeasti omalla tavallaan - ja tästä aikuisten kannattaisi ottaa oppia. Varsinkin ensimmäinen tarina Mimosa on todellinen ylistys vapaudelle ja olemisen riemulle!

Mielikuvia: suomalaisia lastenkirjankuvittajia -teoksessa (1989) huomataan seuraavia asioita Mimosa-sarjasta: "- - kuvittaja haluaa ravistella ihmisiä. Maailma on noitien maailma, mutta tavat ja asenteet ovat ihmisten; elämä on täynnä ennakkoluuloja, suvaitsemattomuutta, väkinäisiä ja ahdistavia rooleja."

Camilla Mickwitz 1937-1989: muistonäyttely -kirjassa (1991) tehdään huomio, että Mimosa-sarjassa Mickwitzin tarinoihin tulee mukaan fantasia. Kirjan mukaan Mimosa-sarja on temaattisesti Mickwitzin tuotannon avainsarja, jossa näkyy lasten ja aikuisten maailmojen yhdistäminen. Mimosa-sarja on epäyhtenäisempi kuin muut Mickwitzin muut kirjasarjat. Kuvituksessa tekniikkana on sekatekniikka: guassi ja väriliidut.


Mimosa
Lastenkodissa vallitsee kuri ja nuhde, kunnes Mimosa tulee ja mullistaa lastenkodin elämän. 

Ankea lastenkoti. (Lyhytelokuvasta.)

Pääsiäisnoita tuo Mimosan hoitoon. (Kuvakirjasta.)

Mimosa vaikuttaa kiltiltä lapselta... (Kuvakirjasta.)

Lastenkodin elämä on mullistunut. (Kuvakirjasta.)

Mimosan syntymäyö
Noidat eivät juhli syntymäpäivää vaan syntymäyötä. Nyt ovat Mimosan juhlat menossa, ja Muskotti-äiti on kutsunut kolme ystäväänsä, Rousku-tädin, Seitikki-serkun ja Hapero-kummin, paikalle. Vaan kun pöytään kannetaan yrttijuomaa, muistavatko tädit lainkaan, ketä tulivat juhlimaan?

Vieraat ovat pöydässä, ja kova papatus käy.
(Kuvakirjasta.)

Mimosa on unohdettu hänen omissa juhlissaan.
(Lyhytelokuvasta.)

Mimosa tekee katoamistempun,
ja vieraat etsivät yönsankaria kauhuissaan.
(Kuvakirjasta.)

Vieraat palaavat Mimosan kotiin, ja mitä he siellä näkevätkään?
(Lyhytelokuvasta.)

Siellä pitää Mimosa pirskeitä kissain kera!
(Kuvakirjasta.)

Lopuksi mennään yhdessä pääsiäiskokkoa kiertämään.
(Lyhytelokuvasta.)

Mimosa ja täysikuufestivaali
Taikurit (miehet) ja noidat (naiset) kohtaavat täysikuufestivaalilla.

Tekniset taikurit.

Värikkäät noidat.

Mimosa- ja Emilia-lyhäreiden lisäksi Mickwitz teki myös Jason-lyhärisarjan sekä yksittäisiä lyhäreitä: Pieni enkeli (1989), ... Ja sinusta tulee pelle (1985), Elä elämäsi (1977).