lauantai 16. syyskuuta 2017

Esi-isiemme aikaan

Esi-isiemme aikaan on kolmiosainen kuvakirjasarja, joka pohjautuu Folk vill leva i fred -tv-sarjaan, jonka tekijöitä ovat Nena Stenius, Anna Torvalds, Mikael Hulden ja Antonia Ringbom. Kuvakirjat ovat opettavaisia ja kuvaavat lasten elämää eri aikoina Suomen historiassa. Kirjat ovat myös argumentoivia, ja niiden teesi on selkeä: rauha on parempi kuin sota. Erityisen pontevasti tätä sanomaa levittävät hienot sisäkannet, jotka esittelevät kolmen kirjan miljöön ja siirtävät saman viestin myös nykyaikaan.

Muukalaisia lännestä (1978)
Tekstin on mukaillut ja kuvituksen tehnyt Antonia Zilliacus. Tarina sijoittuu 1100-luvulle. Pääosassa on suomalaispoika Ikali. Yhteisön rauhaisa elo päättyy, kun Ruotsista saapuvat sotilaat valloittamaan alueet ja tekemään miekkalähetystä. Kirja kertoo siis ensimmäisestä Suomeen tehdystä ristiretkestä. Tyyli on kaukana kaunistelevasta: väkivaltaa, sortoa ja kurjuutta seuraa suomalaisväestölle. Kirja loppuu kuitenkin suht positiivisesti: "Kyllä tämä tästä vielä paranee - -." Huh, mikä alku Suomen historialliselle ajalle!





Petteri sepänopissa (1979)
Toisen kirjan tekstin ovat muokanneet Anna Torvalds ja Antonia Zilliacus, jonka kädestä on lähtöisin myös kirjan kuvitus. Nyt eletään 1600-luvulla. Petterin perhe on kuollut kulkutautiin, ja niin pojan on lähdettävä maalta kaupunkiin töidenhakuun. Petteri pääsee sepänoppiin ja näkee kaupungissa yhteiskunnan eri säätyjen edustajia. Tässä kirjassa oli heikoin juoni, eikä sotaakaan käsitelty erityisen paljon. Olisi ollut mielenkiintoista lukea suomalaisten hakkapeliittajoukkojen sotaretkistä Keski-Euroopassa.




Kaisa, pikkupiika (1980)
Kolmannen osan kirjoittajia ovat Nena Stenius ja Antonia Ringbom, joka on myös kuvittanut teoksen. Kirja on kriittinen kuvaus Suomen sodasta, sääty-yhteiskunnan epätasa-arvosta ja köyhien torpparien elämästä 1800-luvun alusta. Kaisa on isolapsisen perheen vanhin lapsi, ja hänen harteillaan on nyt vastuu muusta perheestä, kun äiti on viimeisillään raskaana ja isä sodassa. Kaisa raataa kotona ja kartanossa piikana, mutta hänenkin tarinansa päättyy optimisesti.

Mielikuvia-kirjassa (1989) analysoidaan Ringbomin kuvituksia. Kuvissa on realistinen tyyli: ankeat värit ja jäykät hahmot viittaavat kurjiin aikoihin.






Nämä kirjat luettuaan jokainen suomalainen lapsi lienee kiitollinen siitä, että saa asua nyky-Suomessa, jossa elämä on paratiisia verrattuna historiallisiin aikoihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti