torstai 29. kesäkuuta 2017

Disneyn Vaiana-kuvakirjat

Disney julkaisi viime vuonna upean uuden animaatioelokuvan nimeltä Vaiana, joka kertoo polynesialaistytöstä, päälliköntyttärestä, joka janoaa merelle mutta jota isä ei päästä ulapalle. Vaiana karkaa merelle isoäitinsä avulla pelastaakseen kansansa. Vaianan täytyy löytää puolijumala Maui ja palauttaa jumalatar Te Fitin sydän, jonka Maui on aiemmin vohkinut.

Vaikka Vaiana ilmestyi vasta viime vuonna ja Suomessa tänä vuonna, Disneyn markkinointikoneisto on jo pusertanut ulos kaksi Vaianasta kertovaa kuvakirjaa. Lisääkin lienee tulossa.



Vaiana (2016) kertoo elokuvasta tutun tarinan. 71-sivuinen kirja on runsaasti kuvitettu, upea lukukokemus. Tekstin on kirjoittanut Nancy Parent, kuvituksen ovat tehneet Disneyn taiteilijat, ja suomennoksesta vastaa Jenni Rapelo.








Pua-possu ja höpsö Heihei (Pua and Heihei, 2017) on pöhkö kirjanen, jossa aivoton Heihei-kukko sekoilee ympäri Vaianan saarta ja aiheuttaa pientä sekasortoa. Tarinassa ei ole päätä ei häntää mutta kuvat ovat värikkäitä. Tekstin kirjoitti Suzanne Francis, kuvat tekivät Denise Shimabukuro ja Disney, suomentaja on Jenni Rapelo.




Mika Launiksen kuvituksia osa 4

Mika Launiksen kuvituksia riittää vieläkin esiteltäviksi. Nyt esitellään kolme kirjasarjaa, joista yksi on täysin Mika Launiksen omaa käsialaa ja kaksi hänen kuvittamiaan ja muiden kirjoittamia.


Repu-kirjat

Mika Launis on julkaissut kaksi aivan omaa kuvakirjaansa: Repu on pelimannikoira (1991) ja Repu on metsästyskoira (1991). Molemmissa kirjoissa Repu-niminen koira touhuaa ympäriinsä. Kirjoitettua tekstiä ei ole lainkaan, pelkkiä kuvia. Kummassakaan kirjassa ei ole selkeää juonta, mikä tekee niistä aika tylsää katsottavaa, vaikka Repu onkin söötti.

Repu on pelimannikoira

Repu on metsästyskoira

Timo Parvelan Ansa ja Oiva -kirjat

Timo Parvela on kirjoittanut Ylen Ansa ja Oiva -hahmojen pohjalta kaksi kirjaa, Ansa ja Oiva (1999) ja Ansa ja Oiva suurkaupungissa (2000), joihin Launis on tehnyt kuvituksen. Kuvituksessa on sattunut karmaiseva moka: Oiva näyttää keski-ikäiseltä ja enemmänkin Ansan isältä kuin poikaystävältä! Tv-sarjan Oivahan on pullaposkinen, söpö nuorimies - eikä tällainen paksu partanaama.

Ansa ja Oiva

Ansa ja Oiva suurkaupungissa

Tapani Baggen Kiljusen uusi herrasväki -kirjat

Tapani Bagge on kirjoittanut Jalmari Finnen Kiljus-kirjojen pohjalta kolme uutta Kiljus-kirjaa. Sarja kulkee nimellä Kiljusen uusi herrasväki. Kirjat ilmestyivät 2012-2014. Ensimmäisessä kirjassa Kiljusen perhe sekoilee maalla, toisessa kaupungissa, kolmannessa merellä. Launis on tehnyt humoristisen kuvituksen. Tosin Kiljusen lapset ovat välillä liiankin vihaisen näköisiä. Tekstikin herättää ihmetystä; jos ideana oli päivittää Kiljusen herrasväki 2000-luvun lukijoille, miksi Kiljuset on sijoitettu Kekkoslandiaan? Kyllä, Kekkonen vierailee kirjoissa!

Kiljusen uusi herrasväki

Kiljusen uusi herrasväki

Kiljusen uusi herrasväki 2:
Kaupunkielämää

Kiljusen uusi herrasväki 2: Kaupunkielämää

Kiljusen uusi herrasväki 3: Merihädässä

Kiljusen uusi herrasväki 3: Merihädässä

Liisa Karakorven lastenkirjallisuustuotanto

Liisa Karakorven julkaisi 15 vuoden aikana monenlaista lastenkirjallisuutta: satuja, runoja, kuvakirja, lastenromaanejakin. Tässä tekstissä esiteltyjen teosten lisäksi Karakorven satuja ja runoja on julkaistu eräissä kokoelmateoksissa (esim. Pilvipyykkiä, Pieni aarreaitta).


Omenaiset pajut (1971)

Karakorven ensimmäinen teos sisältää kymmenen satua: Omenaiset pajut, Pakkassormi, Käsittämättömän ilkeä teko, Ruskeametsän lumi, Yrtti, Puuntaimimadonna, Kaunis ikävä, Muisto sudesta, Sisältä kiemurainen, Omena ja Imara. Satukokoelman on kuvittanut satukuvittajien aateliin kuuluva Maija Karma.

Kuvitusta satuun Pakkassormi.

Kuvitusta satuun Yrtti.


Salaisten lintujen linnunrata (1973)

Lastenkirja kertoo Kirsistä ja Pirjosta, bestiksistä, ja heidän mielikuvitusseikkailuistaan lintuina. Teoksen on kuvittanut Riitta-Kaarina Tikkamäki. Kuvitus on mustavalkoinen ja jännän erilainen.


Jännitysmaa (1980)

Karakorven kolmas teos on runokokoelma, joka sisältää hauskoja, outoja lastenrunoja:

Oksanreikä

Yläkerran portaissa
kummastuin
kun äkkiä oksanreikä
iloisesti nauroi

Kiehtovan, nonsense-henkisen ja runojen kanssa samalla kreisillä aaltopituudella liikkuvan kuvituksen on tehnyt Marja Ilmarinen-Järvinen.


Outi ja kultamuna (1982)

Outi Markkasen kuvittama kuvakirja kertoo Outista, trulleista ja pääsiäismunista.



Noidan kymmityttö (1985)

Karakorpi piti itse tätä kirjaa pääteoksenaan. Kieltämättä se onkin hänen teoksistaan hienoin, hallituin ja syvällisin. Kaunis lastenromaani kertoo Pihlasta, noitatytöstä, joka saa toiselta kummiltaan, pihapihlajalta, nimen ja toisen kummiltaan, Pakkasäären noidalta, tehtävän jäädyttää maailma. Vaan miten käykään, kun Pihla ei tahtoisikaan toteuttaa tehtäväänsä? Alkaa hurja fantasiaseikkailu.

Kristina Segercrantz on tehnyt kirjaan kuvituksen.


Lentävä Lallero (1986)

Reittu-poika haluaa koiran ja piirtää kuvan, jossa on pelottava musta koira, jonka nimeää Hurjaksi. Naapurintyttö Helena haaveilee Lallero-nimisestä corgista. Kummankin haavekoira osaisi lentää. Helena jää yökylään, ja yöllä Lallero laskeutuu katolle ja nappaa lapset mukaan yölliselle lentoreissulle. Reittu ja Helena päätyvät jättiläisen linnaan, ja silloin jättikokoinen Hurja ilmestyy pimeydestä ja alkaa jättiläisen lemmikiksi. Lapset palaavat kotiin - ilman Lalleroa, mutta Helena uskoo, että vielä Lallero palaa. Reittu taasen on iloinen siitä, että hänellä on Helena.

Kirjan on kuvittanut Pirjo Lindberg.


Hannu Tainan Matti-kuvakirjat

Kuvittaja Hannu Taina on kuvittanut kymmeniä lastenkirjoja ja tehnyt myös neljä omaa kuvakirjaansa, jotka kertovat Matti-pojasta.

Matti ja krokotiili (1992): Matilla on pehmokrokotiili, joka on hänen mielessään elävä. Mitään muuta kirjassa ei oikeastaan tapahdukaan.
Matti ja kaikkien aikojen kesä (1994): Matti siirtyy ajassa taaksepäin nostalgiseen maaseudun kesään, jolloin leikitään ladossa ja kalastetaan etc.
Matti ihanuuksien ihmemaassa (1996): Matti seikkailee unessa?
Matti ja salakallio (2002): Matilla ja hänen kavereillaan on salakallio, jonka luoda mm. uidaan.

Matti-kirjat ovat todella heikkoja kuvakirjoja. Ongelma on juonessa, jota ei ole, ja päähenkilössä, joka on tylsä. Tuomioni Hannu Tainan Matti-kuvakirjoista on seuraava: suutari pysyköön lestissään.

Matti ja kaikkien aikojen kesä

Matti ja salakallio

Matti ihanuuksien ihmemaassa

Matti ja krokotiili

Maija-Kaarina Nenosen kuvituksia kuvakirjoihin

Maija-Kaarina Nenonen teki 1940-luvulla kuvituksia Kultainen koti -kirjasarjaan 1940-luvulla. Suurin osa Nenosen kuvittamista saduista/tarinoista on Martti Haavio (alias P. Mustapään!) kertomia. Monet näistä kuvakirjoista ovat saaneet suomalaislapsista lukijoita monella eri vuosikymmenellä uusien painosten myötä.


Martti Haavio: Tiina tonttutyttö (1943)

Lapissa asustavan tonttutyttö Tiinan pitäisi vahtia pikkuveljeään Timoa, mutta kun sisaren mielenkiinto on mualla, katala Pomperipossa-noita kaappaa veljen. Tiina lähtee pelastamaan veljeänsä noidan padalta.






Martti Haavio: Onnen tupa (1943)

Sika Sippurahäntä karkaa kuninkaan kartanon sikolätissä ja ryhtyy uusien eläinkamujensa kanssa rakentamaan Onnen tupaa. Susi pyrkii eläinten taloon mutta lähtee pian lipettiin kuultuaan talosta kovaa meteliä.






Martti Haavio: Prinsessa Sinisilmä ja Pässi Päkäpää (1943)

Prinsessan pässi karkaa ja asettuu asumaan pupujussien taloon. Pupujussit pelästyvät ja pakenevat talostaan. Lopulta prinsessa löytää pässinsä ja vie tämän takaisin kotiin.




Seitsemän pientä kiliä (1943)

Susi Hukkanen syö kuusi kiliä, mutta seitsemäs pelastuu. Vuohiemon juonen avulla muutkin kilit pelastetaan suden vatsasta.


Antero Kajanto: Nallen koulukäynti (1943)

Runomuotoisessa tarinassa nalle lähtee äidin luota kouluun, tulee sinne myöhässä eikä oikein osaa mitään, saa opettajalta torut ja lopulta lähtee takaisin kotiin itku kurkussa. Vaan äitipä ei lastaan toru heikosta koulumenestyksestä vaan "kuuman keiton eteen kantaa". Pöhkö tarina.






Maria Laukka kuvaa Nenosen Kultainen koti -sarjan kuvitustyyliä näin: "Nenonen on kuvittajana hauskan havainnollinen. Hänen puunsa ovat selkeästi tammia ja omenapuita, kasvit voikukkia, vanamoita ja kallioimarteita. Hän on myös uskollinen tekstille: vihtametsä, virnaketo, tuohitupa ja siniset vuoret, koko Haavion satukieli, saavat kuvissa tarkat vastineensa. Satujen maisema-aineksen Nenonen poimii sieltä täältä, luonnosta ja elokuvista. Hänen kuvitustyölleen on ominaista rikas, Gauguinilta vaikutteita saanut värihehku ja impulsiivinen koristeellisuus." Ja: "Kuvituksen tyyli on puhdasta 1940-lukua. Suomalaisen luonnon kuvaus on herkän koloristista ja eläinhahmot sangen myötätuntoisesti nähtyjä."

Lähteet:
Maria Laukka: Suomalaisen lastenkirjankuvituksen kehitys. Teoksessa Pieni suuri maailma. 2003.
Maria Laukka: Tuntematon satujen saari. Teoksessa Satujen saari. Suomalaista lastenkirjataidetta 1847-1960. 1985.

lauantai 24. kesäkuuta 2017

Silja Sillanpään lastenohjelmat


Silja Sillanpää on kulttuurin monitoiminainen, joka on toiminut mm. juontajana, näyttelijänä, ohjaajana, dramaturgina, kirjailijana ja myös Nyrok Dolls -bändin laulajana! Lapset tuntevat Silja Sillanpään eritoten Katti Matikaisena, ja 2000-luvun alun lapset muistavat Silja Sillanpään myös muista lastenohjelmista.


Pikku Kakkonen

Silja Sillanpää tuli tunnetuksi 2000-luvun alussa Pikku Kakkosen juontajana. Sillanpää juonsi postitorstaita ja oli ihastuttavan eloisa ja tietenkin valtavan kaunis.



Meritarina

Sillanpää juonsi Pikku Kakkosen Meritarinaa, jossa kiinalainen käsinukke Herra Ling kertoo satuja.


Taikapyörä

Sillanpää juonsi Pikku Kakkosen Taikapyörää.


Kuvat liikkuvat

Myös Pikku Kakkosen Kuvat liikkuvat -ohjelmassa oli Sillanpää juontajana.


Syrhämä

Sillanpään ensimmäinen ikioma lastenohjelma oli Ylen Syrhämä, jossa lapset seikkailevat fantasiamaailmassa. Sillanpää näytteli sarjassa Kettua.


Katinkontti

Katinkontti-tv-sarja kertoo Katti Matikainen -nimisestä raidallisesta kissasta, joka on kiinnostunut kaikesta ja tutustuu mitä erilaisimpiin asioihin tv-sarjan jaksoissa. Katti Mattikaisen hahmo sai alkunsa Pikku Kakkosen postiin saapuneesta piirroksesta, jossa oli iloinen raidallinen kissa. Sillanpää on kirjoittanut Katti Matikaisesta neljä kirjaa. Katinkontti on poikinut myös omia erillissarjojaan kuten lastenkirjoja esittelevä Katti Matikaisen kirjamylly ja historialliseen elämään tutustuva Historia hanskassa, Katti Matikainen.








Siljan oma suosikkiohjelma lapsena oli Pelle Hermanni.

Kuusivuotiaan Siljan
Pelle Hermanni -piirros.

Tässä esiteltyjen tv-ohjelmien lisäksi Sillanpää on toiminut mm. Koiranmäki-animaation ja Huvitutin taustavoimissa.