keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Maurice Sendak: Hassut hurjat hirviöt (Where the Wild Things Are, 1963)


Max on ollut tuhma poika ja lähetetään siksi nukkumaan ilman ruokaa. Omasta huoneestaan Max pakenee mielikuvitusmatkalle hirviöiden maahan, jossa hänestä tulee kamalasti murisevien hirviöiden kuningas. Lopulta Max palaa huoneeseensa, jonne on kannettu vielä lämmin ateria.

Ei ole vaikeaa ymmärtää, miksi Maurice Sendakin teos on Amerikassa rakastettu klassikko. Sendak ymmärtää lasta. Huonon käytöksen taustalla on turhautumista, joka helpottaa, kun Max käy päästelemässä aggressioita hirviömaassa. Maxilla on koko kirjan ajan päällänsä hirviöasu, joka symboloi hänen kapinaansa ja ärtymystään, joka ilmenee paheksuttavina kiusantekoina tarinan alussa. Kirjassa ei anneta liian helppoja ratkaisuja; Maxista ei tule kilttiä hetkessä. Mutta toivoa on!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti